Yksilöllistä polkua eteenpäin mennään yhtenä

Lappeenrannassa alkoi tänä syksynä Tiimioppiva koulu-koulutus. Järjestävä taho on Tiimiakatemia. Kouluttajina Heikki Toivanen ja Hanna Walden. Mukana koulutuksessa on YPE-hankkeenkin kouluja: Pontus, Lauritsala, Joutseno, Lappee ja lisäksi Voisalmi ja Lavola. Mitä yhteistä on yksilöllisellä oppimisella ja tiimioppimisella? Vai löytyykö edes eroa?  Sen meille opettivat nuo edellä mainituista kouluista tulleet opettajat monen tiimin voimin. Tässä yksi lopputuotos: Yksilöllinen oppiminen tiimityön avulla.

IMG_0196

Tekijöinä tiimissä: Mari Nousiainen, Riikka Wåg, Anna Anttinen, Topias Haarala, Ullamari Lintunen, Katri Peuhkuri

Näin YPE-hankkeen edistymisen näkökulmasta opettajat vievät nyt asiaa eteenpäin huikealla ammattitaidolla ja päättäväisyydellä, jossa todella myös jaetaan. Tästä kannattaa kysellä ja tätä kannattaa jakaa. Niinpä koulutuksessa kuulluissa dialogeissa tapahtui myös uusi koulutusinnovaatio: perustettiin tiimioppiva Lappeenranta. Tule mukaan! Ideoita jaossa. Tsemppiä jaossa. Juttutuokioita jaossa.

Näyttökuva 2017-11-10 kello 0.21.04

Mitä muuta on tähän mennessä kiteytetty? Koko elämä on oppimistehtävä. Toisilta oppiminen saattaa tarkoittaa jostakin luopumista. Tiimissä jokaisen ääni tulee kuuluviin. Tiimi vaatii erityyppistä johtamista kuin mihin olemme tottuneet. Jakaminen on tärkeää. Johtavien kysymysten esittäminen vie eteenpäin, ne kannattaa miettiä tarkkaan. Suojele pieni liekkisi, pidä hauskaa ja tee tuloksia! Löydä avainkaverit.

Tiimioppiminen on nimenomaan yksilön oppimisen väline. Sanoo kouluttaja Hanna Walden.

Taputa itseäsi, olet ollut tekemässä koulutusinnovaatiota.

Näyttökuva 2017-10-06 kello 7.15.51
Yksilöllistä polkua eteenpäin – tunnuslauseeksi,  satojen vuosien takaa?

Ype-hankkeen tämän vuoden tavoitteissa painotetaan riittäviä työkaluja yksilöllisessä oppimisessa, laaja-alaisten taitojen kehittymistä sekä hyvinvoinnin edistämistä. Aiheet ovat kaikkien puheissa ja mielissä ympäri maapallon. Olemme tässä hankkeessa todella aktuellin äärellä!

Innovation Summit 2017 hundrED kutsui 4.-6.10 Helsinkiin osallistujia eri puolilta maapalloa. Tapahtumassa esittäytyi noin 50 globaalia koulutusinnovaatiota, jotka ovat ilmaiseksi kaikkien saatavilla täällä. 

Mukana joukossa oma ja omaa luokkaansa oleva Lappeenrannan Ratkaisukeskeisyys jokaiseen kouluun eli A Solution-Focused Mindset in A City.

 

HundrED 100 global

Suomessa on tilanne, jota maailmalla etsitään. Meillä Lappeenrannassa on systeemi, jota maailma janoaa. Opetustoimenjohtaja Mari Routti haki aikoinaan visionsa jatkeeksi konkretiaa, ja löysi ratkaisukeskeisen valmennuksen gurun Kirsi Saukkolan. Tästä kehkeytyi jotakin sellaista, joka vaikutti meihin opettajiin lähtemättömästi ja jota maailman eri kolkissa kehitetään kukin omalla tavallaan.  Oppilaslähtöistä hyvää koulunpitoa rakennetaan yksittäisten innovatiivisten ja tarmokkaiden pedagogien sekä markkinoinnin varassa. Meillä Suomessa on laaja-alaisuuteen, monipuoliseen arviointiin ja yksilölliseen tukeen perustuva valtakunnallinen opetussuunnitelma. Se antaa luvan opettajan pedagogisen luovuuden ja ammatillisuuden sekä kokeilukulttuurin irtipäästämiselle. Lappeenrannassa on sen lisäksi ainutlaatuinen tilanne, jossa tuo kaikki on rakennettu mitä tärkeimmän kivijalan eli ratkaisukeskeisyyden päälle. Puhumattakaan nyt jo uudesta strategiasta ja YPE-hankkeen ytimessäkin välkehtivästä näkemyksestä: yksilöllisen oppimisen tehokas väline on nimenomaan tiimioppiminen. Se rakentuu puolestaan vahvasti ratkaisukeskeisen osaamisen perustuksille.

Meillä on globaalisti katsottuna hyvä kokonaisvaltainen tilanne. Mahdollisuus. Lupa. Tsemppi. Osaaminen. 

Mykistävän lopetuksen seminaariin tarjoili suomalaisen yritysmaailman suurvaikuttaja Risto Siilasmaa,  joka haluaa elää kuten opettaa. Tässä hänen sanojaan aiheesta Work life in 2030 – How to Flourish in an Uncertain World.

”Regardless of our roles, we should always seek how to change the world, and know we can do it – don’t just expect others to do it. Degrees should have an expiry date. We should be life-long learners. Hoping that you will fail at some things gets rid of the fear of failure. Failure is at the heart of learning, it’s how you learn.

How do you survive in a complex world? You experiment. You create and demand alternatives. Any good entrepreneur is a paranoid optimist, and we should instil that in our kids, thinking forward, forseeing problems and being positive.

Change will never be as slow as it is today – if you acknowledge that it’ll encourage you to make the change today. We as humans don’t really understand exponential growth, it’s all around us but we don’t notice it until it’s too late”

 

Ihmisiä YPE-hankkeen laitamilta, osa 3

Luokassa oli aamulla kiipeillyt hämähäkki!

Pölähdän Lappeen koulussa Koskisen Jennin luokkaan tiivistunnelmaiseen keskustelurinkiin. Meneillään on huomioiden ja kysymysten jakaminen hämähäkeistä. Miten keskittyneen tuntuista osallistumista! Nopeasti käy ilmi, ettei aiheena tällä tunnilla ole kuitenkaan hämähäkki, vaan koulumatkojen turvallisuuteen liittyvät pienet tutkimukset. Hämähäkki oli vain vienyt hetkellisesti voiton, sillä se oli omia aikojaan ilmestynyt luokkaan kiipeilemään ja päättänyt napata lasten huomion. Ilmiöoppimista? Oppimisen kiireettömyyttä? Muutosjoustavuutta? Sitäpä juuri sain todistaa.

 

Työjärjestys
Keltaisella värillä oma valinta ratkaisee

Jokainen suunnittelee työjärjestystään edellisen viikon perjantaina. Violetilla tunnilla oli tällä kertaa pienen tutkimustyön tulosten esittämisen harjoittelu.  Aiheena tuntemukset koulumatkan turvallisuudesta.

Tekstin lukeminen ja tvt-taidot
Tässäpä juttua rantakäärmeestä

Jos olit valinnut ymppää niin lihavoi tekstistä, mitä kerrotaan käärmeen tuntomerkeistä, liikkumisesta, elinympäristöstä… Tulosta teksti lihavoituna ja tee miellekartta rantakäärmestä.

Jenni pitää luokassaan tällä hetkellä tärkeimpänä asiana kiireettömyyden tunteen luomista ja oppilaiden henkilökohtaista ohjausta. Oppimateriaalit ohjaavat helposti suorittamaan paljon sen sijaan, että ne herkistäisivät ajattelun taitoja. Jenni puolestaan ajattelee asian juuri päinvastoin. Hän haluaa ohjata nimenomaan ajattelemaan. Ohjata oppilaita siihen, että itse otettu vastuun kantaminen tulee osaksi koulupäivää. Itse huomataan, että tehtäviä pitääkin pohtia uudelleen. Itse hoksataan tulla kysymään. Itse arvioidaan, onko uusia asioita sisäistetty vai onko tarpeen vielä harjoitella. Kukaan ei välttämättä kulje perässä ja tarkistele tehtävien oikeellisuutta tai täydellisyyttä tai nopeutta.

Jenni on kokeillut useamman vuoden erilaisia tapoja luoda yksilöllisiä oppimisen polkuja. Tällä hetkellä oppilailla on sopiva kombo omaa valinnanvapautta sekä yhteistä tekemistä toisten kanssa. He ovat jo viime lukuvuonna rakentaneet itselleen omia opintosuunnitelmiaan eri oppiaineissa. Niistä voit lukea kuvausta ja saada materiaalia Jennin aiemmasta blogikirjoituksesta.

Välillä on tärkeää kiireetön yhteinen keskustelu ja kaikille yhteiset struktuurit. Välillä jokainen tekee oman valintansa mukaan ja luonnollisesti edistyy aivan omaan tahtiin.  Jokaiselle oppilaalle löytyy esimerkiksi matematiikassa kansio, josta omaa oppimisen polkua voi värittää ja itsearvioida. Arviointi on aina yhtä kuuma peruna. Tässä systeemissä se on selvästi oppilaan ja opettajan yhteinen asia, yhteinen näkemys, johon kuuluu monipuolisuus,  jatkuvuus ja eteenpäin katsominen.

Matikkapelit

Matikkapelit saivat porukan hetkeksi yhteen kasaan.

Ihmisiä YPE-hankkeen laitamilta, osa 2

Sisäinen motivaatio. Onko siihen olemassa käsikirjaa? Valonööri. Mitä se tarkoittaa?

Näkemyksiä aiheesta on kirjoittanut filosofi Frank Martela kirjassaan Valonöörit, sisäisen motivaation käsikirja. Martelan ajatuksia risteili mielessäni, kun astelin Kimpisen koulussa Laivamaan Hannun ja nelosluokkalaisten perässä pohtimaan luokan yhteisiä sopimuksia. Luokka on saanut nyt syksyllä Hannun opettajakseen ja porukalla on tutustumisvaihe meneillään. Oppilaiden vahvuudet sekä yksilölliset oppimisen tarpeet ja edellytykset alkavat hahmottua opettajan silmiin.

Hannu johdatteli porukkansa tällä kertaa oivallisesti sisäisen motivaation ja keskustelun äärelle, meille kaikille hyvin tutulla tavalla: Mietitään yhdessä, mikä on kehittämisen kohde ja mitä sille voisi tehdä. Mutta kuljetetaan asiaa vielä hieman syvemmälle sen sijaan että luetellaan valmiita sääntöjä allekirjoitettavaksi. Herätellään kyvykkyyttä ja hyväntekemistä, jotka ovat sisäisen motivaation oleellisimpia sarakkeita. Ne kuoriutuivatkin esiin Hannun esittämien tarkkojen kysymysten johdattelemina. Oppilaat miettivät yhteisessä jutustelussaan ja kirjaamisessaan sitä, miten toteuttavat itseään tavoitteena parantaa kouluviihtyvyyttä. Niistä mietteistä alkoi muotoutua myönteisiä ja omakohtaisia toiminnan kuvauksia. Lyhyitä lauseita, joiden ytimessä on antaa itselleen ja toisille lupa tehdä hyvin.

Tästä on alkamassa yhden nelosluokan taival tähän lukuvuoteen. Opettajan mielessä kuplivat kokemukset edellisten vuosien matematiikan yksilöllisestä oppimispolusta ja Tabletkoulun käytöstä. Hyviä kokemuksia, hyviä keskusteluja koulun sisällä. Niistä on kirjoittanut myös Kimpisen koulun opettajista Taija täällä blogissa aiemmin.

Tätä kautta kuulemme varmasti lisää Kimpisen YPE- toteutuksista tänä vuonna. Nelosluokan viihtyvyyttä edistävät ajatukset kirkastuvat iskulauseiksi, jotka voitelevat mukavasti jokaisen yksilöllistä sisäistä motivaatiota! Ja jotka saamme jakaa!