”Kun oppilas alkaa itsenäisesti muodostaa kysymyksiä..”

Mikko Pajunen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Joutsenon koulu, Lappeenranta

Reflektiota YPE-hankkeesta tällä kertaa Mikon sanoin. Oppilaan yksilöllisen polun seuraamisen mielekkäimpiä hetkiä Mikon mielestä ovat ne, kun huomaa oppilaan ottavan vastuun opiskelustaan ja alkavan itsenäisesti muodostaa kysymyksiä aiheesta sitä mukaa, kun etenee. Tätä pääsee näkemään etenkin jonkin laajemman projektin aikana. Yksilöllisten polkujen suunnittelussa on tärkeää olla hyvin perillä tavoitteista sekä myös osaamisen kriteereistä, kun on summatiivisen arvioinnin aika. Arvioinnin sanallistaminen ja selittäminen oppilaille ylipäänsä vaatii suunnittelua. Myös oppilaan itsearvioinnin järjestäminen on huomioitava.

Mikon kokemusten mukaan yksilöllinen oppiminen on vaatinut ja vaatii oppilaalta oma-aloitteisuutta, kykyä ja halua ottaa vastuuta sekä kykyä suunnitella opiskelua yhtä tuntia pidemmälle. Entäpä sitten opettajien osuus? Opettajalta vaaditaan halua ja tahtoa kyseenalaistaa omaa rutiiniaan ja työskentelyään. Lisäksi vaaditaan sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä suunnitella, kokeilla ja muokata arviointitapoja ja oppimisprosessin sanallistamista. Työyhteisön merkityskään ei ole vähäinen vaan päinvastoin: tarvitaan kykyä tukea oikealla tavalla muutosprosesseja. On myös hyvä saada reilusti rohkaisua erilaisissa kokeiluissa.

Kehittäminen tarvitsee siis kannustusta ja myös pitkäjänteistä työtä. Joutsenon koulussa arviointimenetelmiä ja arviointia kokonaisuudessaan on kehitetty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti jo monta vuotta. Esimiehen rooli muutoksen vauhdittajana ja mahdollistajana on aivan keskeinen asia. Mikko arvioi, että omassa koulussa on päästy hyvin eteenpäin siitä syystä, että on laajalla rintamalla kokeiltu rohkeasti uusia tapoja toimia sekä luotettu oppilaisiin silläkin uhalla, että joskus takapakkia on tullut.

Mitä voisi tässä kohtaa sanoa yksilöllisen oppimisen tulevaisuudesta? Yksilöllinen oppiminen luokassa voi merkitä opettajalle useita henkilökohtaisia oppilaskontakteja yhden tunnin aikana eli opettajalta pitäisi löytyä ensinnäkin riittävästi aikaa tunneilla. Mikon kokemus on, että oppilaita on tarve ohjata ja tukea peruskoulutasolla hyvin paljon polkujensa varrella. Opettajan rooli on monin tavoin jopa isompi kuin ennen, ja näin ollen yksilöllinen oppiminen vaatii oikeita resursseja eli rahaa riittävän pieniin ryhmäkokoihin, pienryhmiin ja muuhun tukeen. Inkluusio voi olla kaikin tavoin perusteltua, mutta oppilasaineksen ollessa hyvin eritasoista oppimisvalmiuksiltaan, pitäisi luokkaan tulevaisuudessa riittää ohjaavia aikuisia.

Seminaarin satoa: Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle.

• Blogissa vielä kerran kiitollisuudella koottuna seminaarin pajakuvauksia ja jälkikommentteja. Mitä tapahtui? Mitä me näimme, kuulimme ja koimme Etelä-Suomen oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa ja nimenomaan lappeenrantalaisten YPE- hankekoulujen opettajien tarjoilemana. Jos aiheet kiinnostavat, kannattaa lähestyä näitä ihmisiä rohkeasti. Jakaminen hyödyttää kaikkia.

  Birgitta Ovaska, Juho-Matti Kyllönen, Joutsenon koulu:

  Yksilöllinen eteneminen yhdessä ja kuinka se toimii yläkoulun aineenopetuksessa. Birgitta ja Juho ovat alkaneet tänä vuonna tehdä työparina tiivistä yhteistyötä biologian, maantiedon ja terveystiedon tunneilla. Laaja-alaisista taidoista ja oppiaineen tavoitteista muodostuu oppimiskokonaisuuksia, joista ei kokeiluja puutu. Sisällöt ovat ajattelun ja toiminnan taitojen välineitä. Birgitta ja Juho ovat tämän hankkeen lisäksi olleet mukana myös harjoittelemassa itse L1  – taitoja Digiajan ajattelijat – hankkeessa.

  Luokanopettaja Jenni Koskinen, Lappeen koulu:

  Miten opettaja voi rakentaa alakoulun oppilaan yksilöllistä oppimispolkua?
  Käytännöllinen, itse kehitetty lomakeratkaisu, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimispolun itse- ohjautuvasta opiskelusta vierihoitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Jenni on kehittänyt monta vuotta yksilöllisen oppimisen työkaluja. Moni sai hänen pajastaan varmasti kuulla vahvistusta omille ajatuksilleen ja tuleville kokeiluille. Tässä linkissä on jaossa Jennin tekemää materiaalia.

  Yksilöllisen oppimisen materiaalia Jenni Koskinen

  Rehtori Katri Kurronen ja apulaisrehtori Minna Hiltunen, Pontuksen koulu:

  Pontuksen päiväkotikoulun synty. Syksyllä 2017 aloittanut Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin yhteisvoimin yksilöllistä oppimista toteuttavaksi yhteisölliseksi kouluksi, jonka soluissa eri-ikäiset oppijat ja opettajat toimivat ja opiskelevat tiimeinä.

Kuvataiteen opettaja, tiimivalmentaja Eine Kaartinen, Kimpisen koulu:

Kässää sie kuvin! Oivalla graafisen fasilitoinnin pajassa, kuinka ajatusmateriaali pakataan yhdessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi viestiksi ja mikä on ajattelun sekä dialogin merkitys yhdessä oppimisessa.

Miina Koskela ja Minna Jansson, Myllymäen koulu:

 Monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentelu yläkoulussa. Pajassa pääset kokeilemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden koostamista yläkoulussa opetettavista aiheista. Miinan ja Minnan pajasta tulee vielä kuvia tänne blogiin. Osallistujat suunnittelivat monta oppimiskokonaisuutta uuden opetussuunnitelman mukaisesti. 

 

Matematiikan opettajat Taija Reponen, Jenni Jaskio-Röyti ja luokanopettajat Hannu Laivamaa ja Pauliina Mustonen, Kimpisen koulu:

Miten luodaan oppilaille ehyt matematiikan oppimispolku, joka takaa riittävästi tukea ja haasteita? Miten monipuolistaa arviointia ja työskentelyä sekä luoda yhteistyötapoja aineen- ja luokanopettajien välille.

Erityisluokanopettajat Marika Kylliäinen ja Maija Vilkko, Sammonlahden koulu sekä mukana Valteri-koulu:

Tuuve – tuettua etäopetusta erityistilanteisiin. Marika ja Maija tietävät jo käytönnössä, mitä Tuuve tarkoittaa. Tuuve on sulautuvan opetuksen pedagoginen malli sellaisille tukea tarvitseville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu lähikoulussa ei onnistu. Syynä kotona opiskeluun on vakava psyykkinen tai somaattinen sairaus. Opinnoissa hyödynnetään etä- ja verkko-opetusta. Tuuve-hankkeen ohjaavat opettajat ovat Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.-22.3.2018.

Miten viisaus kasvaa koulussa? Puhujana Markus Neuvonen. Myötäntuntoinen kohtaaminen ja sydämellä näkeminen. Puhujana ratkaisukeskeisten menetelmien kouluttaja ja kehittäjä, opettajiemme oma mentor kuluneen vuosikymmenen ajalta, Kirsi Saukkola. Meidän koulu kuuluu kaikille! Puhujana Mari Routti. Käy kuuntelemaan, ole osallistumassa tähän luentoon ja moneen muuhunkin! Maaliskuussa. Lappeenrannassa!

Lappeenrannassa kaupungintalolla järjestetään ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.-22.3.2018. Järjestelyissä mukana on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lisäksi  Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi – ja sivistyspalvelut, Lappeenrannan peruskoulut ja Saimaan mediakeskus. 

Kutsu ja ohjelma

Ilmoittautuminen

Vuoden 2018 tilaisuuden teemana on

Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle

Suomalainen koulu 2018 – miltä se näyttää, miltä se tuntuu, mihin sieltä käsin kurkotellaan?

Arviointi on yhä monikulmainen pähkinä purtavaksi. On ilo odottaa sellaisia asiantuntijoita paikalle aiheesta puhumaan kuin Najat Ouakrim-Soivio ja Marika Toivola. Lappeenrannan kaupungin arviointia kehittävältä yhteistyöryhmältä saamme nähtäville esimerkiksi laaja-alaisen arvioinnin työkaluksi tarkoitettua materiaalia.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on seminaarissa vahvasti jakamassa parhaita käytäntöjään ja viimeisintä tietoaan. Mikä voi auttaa oppimisen ja kasvun tiellä: pelit, koira, itsearviointi, vuorovaikutus, etäopetus, kulttuurinen osaaminen. Tarjolla on kaikkia näitä näkökulmia omissa pajoissaan. Huomiotta ei  sovi jättää tärkeää aihetta kodin ja koulun välisestä vuorovaikutuksesta eli oma pajansa löytyy sillekin.

Meillä on ilo saada myös Lappeenrannan kaupungin lukioista pajanpitäjät, jotka tulevat kertomaan, millaista tukea opiskelija voi lukiossa saada ja millainen jo aiemmin saatu tuki näyttäisi siivittävän opiskelijan lukioon. Imatran ja Ruokolahden suunnalla on merkittäviä koulurakennusprojekteja. Millaista pedagogiikka rakennetaan, kun kouluja rakennetaan? Entä toisin päin, millaista koulua rakennetaan, kun pedagogiikkaa rakennetaan? Oppimisympäristöjen merkitystä avaamassa on myös Raija Kattilakoski Valteri, Onervasta.

Saimaan mediakeskuksen ja sen yhteistyöverkostojen kautta pääsemme jyvälle entistä paremmin ohjelmoinnin, innovaatiokasvatuksen, digitaalisen teknologian sekä yritysyhteistyön opetuskäytöstä. Näistä aiheista juttu käy jo kuumana. Opettajia on koskettanut Maker – kulttuurin vahva tulokulma. Niin ikään meitä kaikkia koskettaa usein S2-kielen opetus, joten siitäkin tulossa on selviytymispakillinen jaettavaa.

Lappeenrannan kouluista edustettuina ovat etenkin YPE-hankkeen yhteistyökoulut. YPE – hanke eli Yksilöllistä polkua eteenpäin on OPH:n rahoittama kehityshanke, jonka tavoitteena on muodostaa toimivia malleja yksilöllisestä oppimisesta esi- ja perusopetukseen. Hanketta koordinoi Lappeenrannan kaupungissa Saimaan mediakeskus. Pajajaksoilla ideoita ja kokeiltuja käytänteitä jakamassa on Lappeenrannan koulujen rehtoreita, luokanopettajia, aineenopettajia ja erityisopettajia.  Erityisesti se kaikista uusin koulumme, Pontuksen päiväkotikoulu astuu näyttämölle uudenlaisena yhteisöllisen solumallin kouluna. Siellä pääsee myös käymään, jos on nopea paikkansa varaamisessa!

Yksi hehkutettava teema on vielä graafinen fasilitointi. Osaatko piirtää? Entäpä piirrustella? Tämän jälkeen osaat ja saat ajatukset uuteen visuaaliseen muotoon. Eikä siinä vielä kaikki. Tämä on jaettavissa myös oppilaillesi millä tunnilla tahansa. Teeman taustana on tiimioppiva koulu, joka on erityisesti yksilön oppimisen väline, mutta oppiminen toteutuu vahvasti yhdessä toisten kanssa.

Koulutus on maksuton. Osallistujat vastaavat itse matka-, ruokailu- ja vastaavista kustannuksista.

 

 

Yksilöllistä polkua eteenpäin mennään yhtenä

Lappeenrannassa alkoi tänä syksynä Tiimioppiva koulu-koulutus. Järjestävä taho on Tiimiakatemia. Kouluttajina Heikki Toivanen ja Hanna Walden. Mukana koulutuksessa on YPE-hankkeenkin kouluja: Pontus, Lauritsala, Joutseno, Lappee ja lisäksi Voisalmi ja Lavola. Mitä yhteistä on yksilöllisellä oppimisella ja tiimioppimisella? Vai löytyykö edes eroa?  Sen meille opettivat nuo edellä mainituista kouluista tulleet opettajat monen tiimin voimin. Tässä yksi lopputuotos: Yksilöllinen oppiminen tiimityön avulla.

Tekijöinä tiimissä: Mari Nousiainen, Riikka Wåg, Anna Anttinen, Topias Haarala, Ullamari Lintunen, Katri Peuhkuri

Näin YPE-hankkeen edistymisen näkökulmasta opettajat vievät nyt asiaa eteenpäin huikealla ammattitaidolla ja päättäväisyydellä, jossa todella myös jaetaan. Tästä kannattaa kysellä ja tätä kannattaa jakaa. Niinpä koulutuksessa kuulluissa dialogeissa tapahtui myös uusi koulutusinnovaatio: perustettiin tiimioppiva Lappeenranta. Tule mukaan! Ideoita jaossa. Tsemppiä jaossa. Juttutuokioita jaossa.

Mitä muuta on tähän mennessä kiteytetty? Koko elämä on oppimistehtävä. Toisilta oppiminen saattaa tarkoittaa jostakin luopumista. Tiimissä jokaisen ääni tulee kuuluviin. Tiimi vaatii erityyppistä johtamista kuin mihin olemme tottuneet. Jakaminen on tärkeää. Johtavien kysymysten esittäminen vie eteenpäin, ne kannattaa miettiä tarkkaan. Suojele pieni liekkisi, pidä hauskaa ja tee tuloksia! Löydä avainkaverit.

Tiimioppiminen on nimenomaan yksilön oppimisen väline. Sanoo kouluttaja Hanna Walden.