Seminaarin satoa: Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle.

  • Blogissa vielä kerran kiitollisuudella koottuna seminaarin pajakuvauksia ja jälkikommentteja. Mitä tapahtui? Mitä me näimme, kuulimme ja koimme Etelä-Suomen oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa ja nimenomaan lappeenrantalaisten YPE- hankekoulujen opettajien tarjoilemana. Jos aiheet kiinnostavat, kannattaa lähestyä näitä ihmisiä rohkeasti. Jakaminen hyödyttää kaikkia.

    Birgitta Ovaska, Juho-Matti Kyllönen, Joutsenon koulu:

    Yksilöllinen eteneminen yhdessä ja kuinka se toimii yläkoulun aineenopetuksessa. Birgitta ja Juho ovat alkaneet tänä vuonna tehdä työparina tiivistä yhteistyötä biologian, maantiedon ja terveystiedon tunneilla. Laaja-alaisista taidoista ja oppiaineen tavoitteista muodostuu oppimiskokonaisuuksia, joista ei kokeiluja puutu. Sisällöt ovat ajattelun ja toiminnan taitojen välineitä. Birgitta ja Juho ovat tämän hankkeen lisäksi olleet mukana myös harjoittelemassa itse L1  – taitoja Digiajan ajattelijat – hankkeessa.

    Luokanopettaja Jenni Koskinen, Lappeen koulu:

    Miten opettaja voi rakentaa alakoulun oppilaan yksilöllistä oppimispolkua?
    Käytännöllinen, itse kehitetty lomakeratkaisu, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimispolun itse- ohjautuvasta opiskelusta vierihoitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Jenni on kehittänyt monta vuotta yksilöllisen oppimisen työkaluja. Moni sai hänen pajastaan varmasti kuulla vahvistusta omille ajatuksilleen ja tuleville kokeiluille. Tässä linkissä on jaossa Jennin tekemää materiaalia.

    Yksilöllisen oppimisen materiaalia Jenni Koskinen

    Rehtori Katri Kurronen ja apulaisrehtori Minna Hiltunen, Pontuksen koulu:

    Pontuksen päiväkotikoulun synty. Syksyllä 2017 aloittanut Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin yhteisvoimin yksilöllistä oppimista toteuttavaksi yhteisölliseksi kouluksi, jonka soluissa eri-ikäiset oppijat ja opettajat toimivat ja opiskelevat tiimeinä.

Kuvataiteen opettaja, tiimivalmentaja Eine Kaartinen, Kimpisen koulu:

Kässää sie kuvin! Oivalla graafisen fasilitoinnin pajassa, kuinka ajatusmateriaali pakataan yhdessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi viestiksi ja mikä on ajattelun sekä dialogin merkitys yhdessä oppimisessa.

Miina Koskela ja Minna Jansson, Myllymäen koulu:

 Monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentelu yläkoulussa. Pajassa pääset kokeilemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden koostamista yläkoulussa opetettavista aiheista. Miinan ja Minnan pajasta tulee vielä kuvia tänne blogiin. Osallistujat suunnittelivat monta oppimiskokonaisuutta uuden opetussuunnitelman mukaisesti. 

 

Matematiikan opettajat Taija Reponen, Jenni Jaskio-Röyti ja luokanopettajat Hannu Laivamaa ja Pauliina Mustonen, Kimpisen koulu:

Miten luodaan oppilaille ehyt matematiikan oppimispolku, joka takaa riittävästi tukea ja haasteita? Miten monipuolistaa arviointia ja työskentelyä sekä luoda yhteistyötapoja aineen- ja luokanopettajien välille.

Erityisluokanopettajat Marika Kylliäinen ja Maija Vilkko, Sammonlahden koulu sekä mukana Valteri-koulu:

Tuuve – tuettua etäopetusta erityistilanteisiin. Marika ja Maija tietävät jo käytönnössä, mitä Tuuve tarkoittaa. Tuuve on sulautuvan opetuksen pedagoginen malli sellaisille tukea tarvitseville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu lähikoulussa ei onnistu. Syynä kotona opiskeluun on vakava psyykkinen tai somaattinen sairaus. Opinnoissa hyödynnetään etä- ja verkko-opetusta. Tuuve-hankkeen ohjaavat opettajat ovat Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

#miunpolku

Uusi opetussuunnitelma sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä ja kirjo antoivat oivan mahdollisuuden Lappeenrannan Sammonlahden koululle suunnittella ja toteuttaa erityisen tuen opetus kokonaan uudella tavalla. Lähtökohta erityisen tuen opetuksen kehittämiselle oli oppilaan itseohjautuvuuden ja oppimisen omistajuuden tukeminen. Tätä tavoitetta kohti lähdettiin muodostamalla kahdesta erillisestä erityisen tuen yhdysluokasta yksi erityisen tuen ryhmä, jossa erityisluokanopettajat toimivat työparina. Oppilaat etenevät itsenäisesti omaan tahtiin seuraamalla omia tehtävälistojaan Google Classroomin kautta. Kaikki tehtävänannot ovat sähköisenä Classroomissa ja oppilaat tekevät tehtäviä sekä sähköisesti että perinteisesti kirjoittamalla vihkoon. Oleellinen osa erityisopetuksen uudistusta on ollut myös koulupäivän rakenteen uudistaminen. Kaikki päivät alkavat klo 9 ja päättyvät klo 14. Välissä on ruokatauko ja kaksi valinnaista taukoa. Uusi päivärytmi on mahdollistanut urakkaluontoisemman työskentelyn sillä tauot eivät enää katkaise työntekoa.  Pedagogisten uudistuksien ohella myös erityisluokan tiloja on päivitetty ja pyritty tekemään niistä mahdollisimman kodikkaat ja viihtyisät.

20161209_122250

Erityisluokanopettajat kokevat, että muutos on ollut askel oikeaan suuntaan. Merkittävänä muutoksena erityisluokanopettajat pitävät työparin tuomaa tukea sekä parempaa työrauhaa. Oppilailla uusi työskentelytapa on ollut tasapainoilua vapauden ja vastuun välillä. Oppilaat väillä pyytävätkin, että “ettekö vois vaa opettaa nää asiat meille?” Tietynlainen mahdollisuus vapaamatkustajan rooliin on uudessa mallissa mahdotonta, sillä opinnot eivät etene, jos ei itse tee tehtäviä. Enimmäkseen oppilaat näkevät uudessa mallissa hyvää, koska he voivat edetä tehtävissä omiin vahvuuksiin nojaten omalla aikataululla.

Lähtöaskeleet ovat olleet lupaavat ja nähtäväksi jää mihin suuntaan erityisen tuen toimintamallia kehitetään. Paikalleen ei ainakaan jäädä!

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Iikka Voutilainen

Laaja-alainen erityisopettaja

Sammonlahden koulu