Seminaarin satoa: Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle.

  • Blogissa vielä kerran kiitollisuudella koottuna seminaarin pajakuvauksia ja jälkikommentteja. Mitä tapahtui? Mitä me näimme, kuulimme ja koimme Etelä-Suomen oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa ja nimenomaan lappeenrantalaisten YPE- hankekoulujen opettajien tarjoilemana. Jos aiheet kiinnostavat, kannattaa lähestyä näitä ihmisiä rohkeasti. Jakaminen hyödyttää kaikkia.

    Birgitta Ovaska, Juho-Matti Kyllönen, Joutsenon koulu:

    Yksilöllinen eteneminen yhdessä ja kuinka se toimii yläkoulun aineenopetuksessa. Birgitta ja Juho ovat alkaneet tänä vuonna tehdä työparina tiivistä yhteistyötä biologian, maantiedon ja terveystiedon tunneilla. Laaja-alaisista taidoista ja oppiaineen tavoitteista muodostuu oppimiskokonaisuuksia, joista ei kokeiluja puutu. Sisällöt ovat ajattelun ja toiminnan taitojen välineitä. Birgitta ja Juho ovat tämän hankkeen lisäksi olleet mukana myös harjoittelemassa itse L1  – taitoja Digiajan ajattelijat – hankkeessa.

    Luokanopettaja Jenni Koskinen, Lappeen koulu:

    Miten opettaja voi rakentaa alakoulun oppilaan yksilöllistä oppimispolkua?
    Käytännöllinen, itse kehitetty lomakeratkaisu, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimispolun itse- ohjautuvasta opiskelusta vierihoitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Jenni on kehittänyt monta vuotta yksilöllisen oppimisen työkaluja. Moni sai hänen pajastaan varmasti kuulla vahvistusta omille ajatuksilleen ja tuleville kokeiluille. Tässä linkissä on jaossa Jennin tekemää materiaalia.

    Yksilöllisen oppimisen materiaalia Jenni Koskinen

    Rehtori Katri Kurronen ja apulaisrehtori Minna Hiltunen, Pontuksen koulu:

    Pontuksen päiväkotikoulun synty. Syksyllä 2017 aloittanut Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin yhteisvoimin yksilöllistä oppimista toteuttavaksi yhteisölliseksi kouluksi, jonka soluissa eri-ikäiset oppijat ja opettajat toimivat ja opiskelevat tiimeinä.

Kuvataiteen opettaja, tiimivalmentaja Eine Kaartinen, Kimpisen koulu:

Kässää sie kuvin! Oivalla graafisen fasilitoinnin pajassa, kuinka ajatusmateriaali pakataan yhdessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi viestiksi ja mikä on ajattelun sekä dialogin merkitys yhdessä oppimisessa.

Miina Koskela ja Minna Jansson, Myllymäen koulu:

 Monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentelu yläkoulussa. Pajassa pääset kokeilemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden koostamista yläkoulussa opetettavista aiheista. Miinan ja Minnan pajasta tulee vielä kuvia tänne blogiin. Osallistujat suunnittelivat monta oppimiskokonaisuutta uuden opetussuunnitelman mukaisesti. 

 

Matematiikan opettajat Taija Reponen, Jenni Jaskio-Röyti ja luokanopettajat Hannu Laivamaa ja Pauliina Mustonen, Kimpisen koulu:

Miten luodaan oppilaille ehyt matematiikan oppimispolku, joka takaa riittävästi tukea ja haasteita? Miten monipuolistaa arviointia ja työskentelyä sekä luoda yhteistyötapoja aineen- ja luokanopettajien välille.

Erityisluokanopettajat Marika Kylliäinen ja Maija Vilkko, Sammonlahden koulu sekä mukana Valteri-koulu:

Tuuve – tuettua etäopetusta erityistilanteisiin. Marika ja Maija tietävät jo käytönnössä, mitä Tuuve tarkoittaa. Tuuve on sulautuvan opetuksen pedagoginen malli sellaisille tukea tarvitseville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu lähikoulussa ei onnistu. Syynä kotona opiskeluun on vakava psyykkinen tai somaattinen sairaus. Opinnoissa hyödynnetään etä- ja verkko-opetusta. Tuuve-hankkeen ohjaavat opettajat ovat Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

Mitä on yksilöllinen oppiminen?

Yksilöllinen oppiminen on päivän sana, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Monissa yhteyksissä olen törmännyt virhekäsitykseen, jonka mukaan kyseessä on menetelmä, jossa ei opeteta tai opita ollenkaan ja jossa oppija vain jätetään täysin heitteille yksin painiskelemaan omien ongelmiensa kanssa. Tästä syystä päätin yrittää selventää asiaa ja etsiä niitä periaatteita, mitkä tosiasiallisesti kuvaavat yksilöllisen oppimisen mallia.

 

Yksilöllinen oppiminen pähkinänkuoressa

Yksilöllisen oppimisen menetelmään kuuluvat olennaisena osana seuraavat periaatteet:

– Yksilöllisessä oppimisessa oppiminen voi olla itsenäistä tai yhteisöllistä tai mitä tahansa siltä väliltä.

– Opettaja ei opeta lähtökohtaisesti koko ryhmää yhteisesti, vaan oppijat työskentelevät itsenäisesti tai vertaisryhmässä.

– Opettaja ohjaa oppijaa henkilökohtaisesti tai pienryhmässä, missä kaikki oppijat ovat työskentelyn samassa vaiheessa.

– Mitään muita opetus- tai oppimismalleja ei kuitenkaan rajata pois.

– Oppiminen etenee ilman rajoja sitä mukaa, kun oppija oppii.

– Oppimista ei ole sidottu aikaan, vaan mallissa on tärkeää äärimmäinen kognitiivinen vapaus.

Yksilöllisen oppimisen yhteydessä on myös syytä selventää kahta käänteisen oppimisen mallia, joiden periaatteita sovelletaan siinä.

Käänteinen opetus

Käänteisen opetuksen perusajatuksena on, että oppija käyttää oppimiseensa sähköisiä materiaaleja esitehtävänä, jolloin pääpaino oppitunnilla on oppilaiden keskinäisessä ja opettajan kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Tärkeinä pidettyjä perusajatuksia ovat:

1) Opiskelijan oma aktiivisuus

2) Opiskelijoiden välinen vuorovaikutus

3) Teknologia ja internet

Käänteinen opetus voidaan jakaa kahteen keskenään hieman erilaiseen osaan:

Käänteinen luokkahuone (Flipped Classroom)

Käänteisen luokkahuoneen menetelmässä on kyse yhteistoiminnallisesta oppimisesta, jonka käynnistäjänä on opettaja ja opettaja myös kontrolloi ja johtaa tekemistä.

Käänteinen oppiminen (Flipped learning)

Käänteisen oppimisen mallissa oppija hyödyntää oman motivaationsa mukaisesti yhteisöä ja opettajaa omaan oppimiseensa. Tällöin myös opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta yksilöllistä oppimista ja oppilaiden itseohjautuvuutta tukevaksi.

Yksilöllisen oppimisen menestys tai menestymättömyys näyttää siis lepäävän paljolti oppijan oman aktiivisuuden ja innon varassa. Sen lisäksi erillaiset sosiaaliset taidot tulevat korostetusti esiin. Näiltä osin onkin mielekästä keskittyä oppimisen tukemisessa aktiivisuutta lisääviin toimenpiteisiin ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Hankalaksi koulun ja oppijan kannalta tämän tekee se, että kyseessä olevia perustavaa laatua olevia taitoja on hankala numeerisesti mitata ja niissä edistymistä todentaa.

lähteet: Wikipedia ja maot.fi