Viisaus on sinussa – YPE-hankeen jälkisanoja.

Miina Koskela, erityisluokanopettaja, Myllymäen koulu, Lappeenranta

Miina on ollut mukana kaksi vuotta kestäneessä Yksilöllistä polkua eteenpäin – hankkeessa. Yksilöllisen oppimisen kehittämisessä merkityksellisen tuntuista Miinan mielestä on ollut oppijuuden omistamisen ja oppimisen mielekkyyden tunne. Kuinka oppilas osallistuu sillä tavalla, että tuntee omistavansa oman oppimisensa?

 Miina on huomannut itsestään, että hänestä löytyy rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja, ajatella ennakkoluulottomasti sekä pitää yllä myönteistä asennetta uuden kehittämiseen. Yksillöllisen oppimisen kehittäminen ei lähde käyntiin aivan automaattisesti, vaan vauhtia antaa ilman muuta työpari, jonka kanssa suunnitella ja toteuttaa opetusta. Yhteinen sitoutuminen ja ryhmälle soveltuvien toimintatapojen valitseminen on luonnollisesti tärkeää.  Miinan samanmielinen työpari on Minna Jansson, jonka kanssa hän piti myös työpajaa Oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa maaliskuussa.

 Yksilöllisen oppimisen kehittäminen vaatii opettajalta sekä ohjaajalta tietoteknistä osaamista, opetussuunnitelman periaatteiden sisäistämistä ja soveltamista sekä esimiehen tukea asialle. Kehitystyötä Myllymäessä on edistetty tutoroinnilla ja järjestämällä opettajille työpajoja. Omaa kehityshalua ja jaksamista voi ylläpitää pitämällä avoimet ja keskustelevat välit sekä johtoportaaseen että koko työyhteisöön. Avoin keskustelu tukee aina asiaa.

Mitä oppilaiden kanssa sitten päivittäin tapahtuu? Tavallisesti oppilaat saavat valita työskentelypaikkansa suhteellisen vapaasti, luottamuksen kehä –mallia mukaillen. Oppilaat ovat entistä tehtäväorientoituneempia ja ymmärtävät vapauden mukanaan tuoman vastuun paremmin kuin ennen. Opetus on vähemmän opettajajohtoista eivätkä työpäivät tunnu niin kuormittavilta kuin aiemmin, ja kuitenkin oppimistulokset ovat jopa parempia.

Ype- hanke on päättymässä, mutta yksilöllinen oppiminen jatkuu ja kehittyy. Mikä sytyttää Miinaa juuri nyt? Mitä on jäänyt matkaan ja mitä seuraavaksi? Miinaa innostaa positiivinen pedagogiikka ja ratkaisukeskeisyys. Hän haluaa jatkossakin tuoda yksilöiden vahvuudet näkyviksi oppimisessa. Miina kertoo, että arviointikäytänteitä muovataan edelleen juuri heidän oppilailleen sopiviksi – erityisesti vertais- ja itsearviointia.

Seminaarin satoa: Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle.

• Blogissa vielä kerran kiitollisuudella koottuna seminaarin pajakuvauksia ja jälkikommentteja. Mitä tapahtui? Mitä me näimme, kuulimme ja koimme Etelä-Suomen oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa ja nimenomaan lappeenrantalaisten YPE- hankekoulujen opettajien tarjoilemana. Jos aiheet kiinnostavat, kannattaa lähestyä näitä ihmisiä rohkeasti. Jakaminen hyödyttää kaikkia.

  Birgitta Ovaska, Juho-Matti Kyllönen, Joutsenon koulu:

  Yksilöllinen eteneminen yhdessä ja kuinka se toimii yläkoulun aineenopetuksessa. Birgitta ja Juho ovat alkaneet tänä vuonna tehdä työparina tiivistä yhteistyötä biologian, maantiedon ja terveystiedon tunneilla. Laaja-alaisista taidoista ja oppiaineen tavoitteista muodostuu oppimiskokonaisuuksia, joista ei kokeiluja puutu. Sisällöt ovat ajattelun ja toiminnan taitojen välineitä. Birgitta ja Juho ovat tämän hankkeen lisäksi olleet mukana myös harjoittelemassa itse L1  – taitoja Digiajan ajattelijat – hankkeessa.

  Luokanopettaja Jenni Koskinen, Lappeen koulu:

  Miten opettaja voi rakentaa alakoulun oppilaan yksilöllistä oppimispolkua?
  Käytännöllinen, itse kehitetty lomakeratkaisu, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimispolun itse- ohjautuvasta opiskelusta vierihoitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Jenni on kehittänyt monta vuotta yksilöllisen oppimisen työkaluja. Moni sai hänen pajastaan varmasti kuulla vahvistusta omille ajatuksilleen ja tuleville kokeiluille. Tässä linkissä on jaossa Jennin tekemää materiaalia.

  Yksilöllisen oppimisen materiaalia Jenni Koskinen

  Rehtori Katri Kurronen ja apulaisrehtori Minna Hiltunen, Pontuksen koulu:

  Pontuksen päiväkotikoulun synty. Syksyllä 2017 aloittanut Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin yhteisvoimin yksilöllistä oppimista toteuttavaksi yhteisölliseksi kouluksi, jonka soluissa eri-ikäiset oppijat ja opettajat toimivat ja opiskelevat tiimeinä.

Kuvataiteen opettaja, tiimivalmentaja Eine Kaartinen, Kimpisen koulu:

Kässää sie kuvin! Oivalla graafisen fasilitoinnin pajassa, kuinka ajatusmateriaali pakataan yhdessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi viestiksi ja mikä on ajattelun sekä dialogin merkitys yhdessä oppimisessa.

Miina Koskela ja Minna Jansson, Myllymäen koulu:

 Monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentelu yläkoulussa. Pajassa pääset kokeilemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden koostamista yläkoulussa opetettavista aiheista. Miinan ja Minnan pajasta tulee vielä kuvia tänne blogiin. Osallistujat suunnittelivat monta oppimiskokonaisuutta uuden opetussuunnitelman mukaisesti. 

 

Matematiikan opettajat Taija Reponen, Jenni Jaskio-Röyti ja luokanopettajat Hannu Laivamaa ja Pauliina Mustonen, Kimpisen koulu:

Miten luodaan oppilaille ehyt matematiikan oppimispolku, joka takaa riittävästi tukea ja haasteita? Miten monipuolistaa arviointia ja työskentelyä sekä luoda yhteistyötapoja aineen- ja luokanopettajien välille.

Erityisluokanopettajat Marika Kylliäinen ja Maija Vilkko, Sammonlahden koulu sekä mukana Valteri-koulu:

Tuuve – tuettua etäopetusta erityistilanteisiin. Marika ja Maija tietävät jo käytönnössä, mitä Tuuve tarkoittaa. Tuuve on sulautuvan opetuksen pedagoginen malli sellaisille tukea tarvitseville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu lähikoulussa ei onnistu. Syynä kotona opiskeluun on vakava psyykkinen tai somaattinen sairaus. Opinnoissa hyödynnetään etä- ja verkko-opetusta. Tuuve-hankkeen ohjaavat opettajat ovat Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

Ihmisiä YPE-hankkeen laitamilta, osa 1.

Myllymäen koulusta, pihan aurinkoiselta puolelta löytyy erityisluokanopettaja Koskelan Miina työparinaan Minna Jansson. Heillä on pari luokallista hyvin yksilöllistä polkua edistyviä yläluokkien oppilaita, joista kaikilla ei ole kuitenkaan yksilöllistettyjä oppiaineita. Lisävoimana on kaksi ohjaajaa.  

 Miina koettelee koko ajan kekseliäisyyttään ohjatessaan oppilaitaan. Siitä luomisen ja aikaansaamisen tunteesta saa varmasti voimaa, kun näkee oppilaiden edistyvän ja huomaa heidän olevan oma-aloitteisia ja pohdiskelevia. Yhteisopettajuutta Miina on tehnyt nelisen vuotta Minnan kanssa. Päivät aloitetaan usein suunnittelulla ja ne lopetetaan yhdessä tehtyyn työhön ja pohdintaan. Se antaa paljon jos ottaakin. Työ on aidosti jaettua iloineen ja pähkäilyineen. Miina voi antaa myös tutor-opettajana pedagogista kuuntelevaa korvaa ja kertoa omien kokemusten kautta huomattuja hyviä käytänteitä!

 Kokeilukulttuuri Miinan ja Minnan luomassa kodikkaassa oppimisympäristössä on ollut rohkeaa ja aikaansaavaa. Kannustaminen ja vahvuuksien etsiminen on toiminnan kivijalka. Nähtävissä on avoimuuden ja joustavuuden ilmapiiri, jossa oppilaan oppiminen on hänen omistuksessaan oleva yksilöllinen polku turvallisten aikuisten viitoittama. Opettajat muokkaavat projekti projektilta ja tunti tunnilta oppilaan haastetason vastaamaan taitotasoa, jotta mielenkiinto ja oppimisen draivi pysyy yllä. Ikäluokat ja oppiaineet saavat sekoittua monialaiseksi yhteistyöksi, joka kirjataan huolellisesti ylös henkilökohtaisiin opintokirjoihin. Luokassa bongataan mahdollisuuksia. Siinäpä kyvykkyyden tunteen perusteet, ja ne selvästi kantavat!