Seminaarin satoa: Yksilöllistä polkua eteenpäin – ja kurkottaa korkealle.

  • Blogissa vielä kerran kiitollisuudella koottuna seminaarin pajakuvauksia ja jälkikommentteja. Mitä tapahtui? Mitä me näimme, kuulimme ja koimme Etelä-Suomen oppimisen ja kasvun tuen päivillä Lappeenrannassa ja nimenomaan lappeenrantalaisten YPE- hankekoulujen opettajien tarjoilemana. Jos aiheet kiinnostavat, kannattaa lähestyä näitä ihmisiä rohkeasti. Jakaminen hyödyttää kaikkia.

    Birgitta Ovaska, Juho-Matti Kyllönen, Joutsenon koulu:

    Yksilöllinen eteneminen yhdessä ja kuinka se toimii yläkoulun aineenopetuksessa. Birgitta ja Juho ovat alkaneet tänä vuonna tehdä työparina tiivistä yhteistyötä biologian, maantiedon ja terveystiedon tunneilla. Laaja-alaisista taidoista ja oppiaineen tavoitteista muodostuu oppimiskokonaisuuksia, joista ei kokeiluja puutu. Sisällöt ovat ajattelun ja toiminnan taitojen välineitä. Birgitta ja Juho ovat tämän hankkeen lisäksi olleet mukana myös harjoittelemassa itse L1  – taitoja Digiajan ajattelijat – hankkeessa.

    Luokanopettaja Jenni Koskinen, Lappeen koulu:

    Miten opettaja voi rakentaa alakoulun oppilaan yksilöllistä oppimispolkua?
    Käytännöllinen, itse kehitetty lomakeratkaisu, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimispolun itse- ohjautuvasta opiskelusta vierihoitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Jenni on kehittänyt monta vuotta yksilöllisen oppimisen työkaluja. Moni sai hänen pajastaan varmasti kuulla vahvistusta omille ajatuksilleen ja tuleville kokeiluille. Tässä linkissä on jaossa Jennin tekemää materiaalia.

    Yksilöllisen oppimisen materiaalia Jenni Koskinen

    Rehtori Katri Kurronen ja apulaisrehtori Minna Hiltunen, Pontuksen koulu:

    Pontuksen päiväkotikoulun synty. Syksyllä 2017 aloittanut Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin yhteisvoimin yksilöllistä oppimista toteuttavaksi yhteisölliseksi kouluksi, jonka soluissa eri-ikäiset oppijat ja opettajat toimivat ja opiskelevat tiimeinä.

Kuvataiteen opettaja, tiimivalmentaja Eine Kaartinen, Kimpisen koulu:

Kässää sie kuvin! Oivalla graafisen fasilitoinnin pajassa, kuinka ajatusmateriaali pakataan yhdessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi viestiksi ja mikä on ajattelun sekä dialogin merkitys yhdessä oppimisessa.

Miina Koskela ja Minna Jansson, Myllymäen koulu:

 Monialaisen oppimiskokonaisuuden rakentelu yläkoulussa. Pajassa pääset kokeilemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden koostamista yläkoulussa opetettavista aiheista. Miinan ja Minnan pajasta tulee vielä kuvia tänne blogiin. Osallistujat suunnittelivat monta oppimiskokonaisuutta uuden opetussuunnitelman mukaisesti. 

 

Matematiikan opettajat Taija Reponen, Jenni Jaskio-Röyti ja luokanopettajat Hannu Laivamaa ja Pauliina Mustonen, Kimpisen koulu:

Miten luodaan oppilaille ehyt matematiikan oppimispolku, joka takaa riittävästi tukea ja haasteita? Miten monipuolistaa arviointia ja työskentelyä sekä luoda yhteistyötapoja aineen- ja luokanopettajien välille.

Erityisluokanopettajat Marika Kylliäinen ja Maija Vilkko, Sammonlahden koulu sekä mukana Valteri-koulu:

Tuuve – tuettua etäopetusta erityistilanteisiin. Marika ja Maija tietävät jo käytönnössä, mitä Tuuve tarkoittaa. Tuuve on sulautuvan opetuksen pedagoginen malli sellaisille tukea tarvitseville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu lähikoulussa ei onnistu. Syynä kotona opiskeluun on vakava psyykkinen tai somaattinen sairaus. Opinnoissa hyödynnetään etä- ja verkko-opetusta. Tuuve-hankkeen ohjaavat opettajat ovat Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

Ihmisiä YPE-hankkeen laitamilta, osa 2

Sisäinen motivaatio. Onko siihen olemassa käsikirjaa? Valonööri. Mitä se tarkoittaa?

Näkemyksiä aiheesta on kirjoittanut filosofi Frank Martela kirjassaan Valonöörit, sisäisen motivaation käsikirja. Martelan ajatuksia risteili mielessäni, kun astelin Kimpisen koulussa Laivamaan Hannun ja nelosluokkalaisten perässä pohtimaan luokan yhteisiä sopimuksia. Luokka on saanut nyt syksyllä Hannun opettajakseen ja porukalla on tutustumisvaihe meneillään. Oppilaiden vahvuudet sekä yksilölliset oppimisen tarpeet ja edellytykset alkavat hahmottua opettajan silmiin.

Hannu johdatteli porukkansa tällä kertaa oivallisesti sisäisen motivaation ja keskustelun äärelle, meille kaikille hyvin tutulla tavalla: Mietitään yhdessä, mikä on kehittämisen kohde ja mitä sille voisi tehdä. Mutta kuljetetaan asiaa vielä hieman syvemmälle sen sijaan että luetellaan valmiita sääntöjä allekirjoitettavaksi. Herätellään kyvykkyyttä ja hyväntekemistä, jotka ovat sisäisen motivaation oleellisimpia sarakkeita. Ne kuoriutuivatkin esiin Hannun esittämien tarkkojen kysymysten johdattelemina. Oppilaat miettivät yhteisessä jutustelussaan ja kirjaamisessaan sitä, miten toteuttavat itseään tavoitteena parantaa kouluviihtyvyyttä. Niistä mietteistä alkoi muotoutua myönteisiä ja omakohtaisia toiminnan kuvauksia. Lyhyitä lauseita, joiden ytimessä on antaa itselleen ja toisille lupa tehdä hyvin.

Tästä on alkamassa yhden nelosluokan taival tähän lukuvuoteen. Opettajan mielessä kuplivat kokemukset edellisten vuosien matematiikan yksilöllisestä oppimispolusta ja Tabletkoulun käytöstä. Hyviä kokemuksia, hyviä keskusteluja koulun sisällä. Niistä on kirjoittanut myös Kimpisen koulun opettajista Taija täällä blogissa aiemmin.

Tätä kautta kuulemme varmasti lisää Kimpisen YPE- toteutuksista tänä vuonna. Nelosluokan viihtyvyyttä edistävät ajatukset kirkastuvat iskulauseiksi, jotka voitelevat mukavasti jokaisen yksilöllistä sisäistä motivaatiota! Ja jotka saamme jakaa!